SPIRAL STABILIZATION
SPIRAALISTABILAATIO
Terapia-, kehonhallinta- ja harjoitusmetodi
METODIN TAUSTA
Spiral Stabilization (SPS), suomalaisittain Spiraalistabilaatio, on ainutlaatuinen terapia-, kehonhallinta- ja harjoitusmenetelmä, jota tsekkiläinen tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin erikoistunut lääkäri Richard Smišek on kehittänyt vuodesta 1979 lähtien.
Metodi perustuu lihasketjujen harjoittamiseen, ryhdin parantamiseen ja kehon ydintuen vahvistamiseen. Sen päätavoitteita ovat mm. lihastasapainon palauttaminen ja kehon optimaalinen käyttö niin jokapäiväisessä kävelyssä ja liikkumisessa kuin erilaisissa urheilusuorituksissa.
Tsekkiläinen lääkäri Richard Smišek on Spiral Stabilization metodin kehittäjä.
Spiral Stabilization -metodi perustuu tietoon eri lihasketjujen muodostamien anatomisten yhteyksien toiminnasta. Lihasketjut jaetaan spiraali- ja vertikaaliketjuihin, joita on tähän mennessä kartoitettu yli 50. Ketjujen välisen tasapainoisen toiminnan palauttaminen korostuu kaikissa harjoituksissa.
Richard. Smišek on tehnyt tärkeitä havaintoja lihasketjuja tutkiessaan, kuten:
● spiraali-lihasketjut stabiloivat kehon liikkeen aikana (dynaaminen stabilaatio)
● vertikaali-lihasketjut stabiloivat paikallaan pysyviä asentoja
● spiraaliketjujen aktivoituessa vertikaali-lihasketjujen aktiivisuustaso laskee; tätä ilmiötä, jota metodissa hyödynnetään, kutsutaan resiprokaaliseksi inhibitioksi: vaikuttajalihaksen tai tässä lihasketjun (agonisti) aktivoituessa vastavaikuttaja eli antagonisti lihas / lihasketju rentoutuu
● yksittäisen lihaksen aktiivisuustaso on alhaisempi sen toimiessa yksin sensijaan, että se toimisi osana lihasketjua
● tarkoin suunnitelluilla liikkeillä eri lihasketjuja voidaan harjoittaa, vahvistaa, rentouttaa ja venyttää.
Selän toimivuuden sekä selkäsairauksien ja -kipujen kannalta lihasketjujen toimintaa tarkastellessaan Dr. Smišek päätyi mm. seuraaviin johtopäätöksiin:
● selkäkipujen pääsyynä usein vertikaali -lihasketjujen jännittyneisyys ja liian pitkään jatkunut yliaktiivisuus
● vertikaali-lihasketjujen pitkittynyt yliaktiivisuus vaikuttaa negatiivisesti selkärangan rakenteisiin, mm. välilelyihin
● spiraali-lihasketjujen aktivoituminen ojentaa selkärankaa ja luo tilaa selkänikamien väliin, jolloin välilevyihin kohdistuva paine hellittää ja niiden aineenvaihdunta paranee.
